En ole aikaisemmin kehdannut aloittaa blogia, vaikka ajatus on pyörinyt mielessä usein lukiessani kavereitten juttuja, koska ei ole ollut hyvää aihetta. Noh, aina voidaan kyseenalaistaa, mikä on "hyvä" aihe (ihmiset näyttää kirjoittelevan mitä typerimmistä asioista; miksi minua kiinnostaisi kuinka jollain meni joku ajotunti ohi kun sen lihava koira oli syönyt avaimet sen lattialta ja sitten se piti viedä eläinlääkäriin?). Itsehän toki tulen kirjoittamaan exclusive maailmaamullistavista.. jutuista. Koska oon ehkä hyvä. Tai jotain. Mutta nyt on semi-hyvä aihe, haukkokaa henkeänne, rakkaat teinit:
Olin kaverilla kylässä ja jorailtiin siinä Michael Jacksonia LP:ltä (kyllä! kuvitelkaa, sen äidillä oli toimiva soitinkin) ja sitten keksittiin että lähdetään Myyrmannin Alkoon. Haettaisiin sieltä halpaa punkkua ja sitten tehtäisiin sekaisia runoja. Sattui vaan niin ikävästi, että kello oli ties mitä ja Alko oli kiinni. Sitten me katsottiin jotain paskaa Johnny Deppin leffaa (en tiedä yhtään mitä siinä tapahtui) ja kiduttiin siinä sohvalla ja syötiin Fazerin sinistä. Tarpeeksi kauan katsottuamme huonoa huumedraamaa päätimme lähteä Orioniin katsomaan taidetta. Kava.fi:stä tosin selvisi, että piti odottaa seuraavaan päivään, joka oli sunnuntai, mutta sitten olisikin luvassa huikeuksia koska ne näyttäisi Bambin siellä. Hei Bambin! Laatupiirrettyä jostain sotavuosilta, jolloin ihmiset söi vielä pettua ja köyhät sai ilmasia monoja. Me innostuttiin hirveästi että nyt mennään katsomaan Bambi. Minä en edes ollut nähnyt sitä ennen. Tiesin miten se juoni menee, mutta olin oppinut sen jostain kirjasta. Venailtiin siinä sitten että tulisi jo sunnuntai ja katsottiin, kun kaverin poikaystävä oli telkassa YTL-miehen kanssa.
Me herättiin vasta yhdeltä, koska kaveri oli mennyt ensimmäistä kertaa 130 päivään IRC-galleriaan ja se oli ollut siellä aamuviiteen. Tehtiin patonki (me ollaan molemmat Ranska-faneja) ja syötiin se ja sitten lähdettiin Orioniin. Siellä oli varmaan sadan ihmisen jono! Oli kahdenlaisia jonottajia: lapsia ja niiden vanhempia ja sitten parikymppisiä, taiteilijan näköisiä tyttöjä. Arvatenkin yliopisto-opiskelijoita. Ja ne myös varmaan itki eniten kun Bambin äiti kuoli. Vaikka me ensin epäiltiin, että riittääkö meille lippuja, niin riitti, ja vielä kahdelletoista ihmiselle meidän jälkeenkin. Sali on über-täynnä ja ainoat tyhjät paikat, jotka oli vierekkäin, sijaitsi ensimmäisessä rivissä ja vielä reunassa. Mutta onneksi me tajuttiin mennä yläparvekkeelle. Sinne kuului kaikki yleisön reaktiot vaikka ketään ei näkynytkään.
Minä tykkään hirveästi kaikista vanhoista teattereista ja museoista. Svenska Teatern on ehkä minun lemppari. Orion on myös kiva, kun sielläkin on punaiset plyysi(tai jotkut)päällysteet istuimissa.
Elokuva oli hirveän hellyyttävä. Kaikki eläimet oli ihan kuin vanukasta tai sellaista vanuvaa ainetta, niinkuin aina Disneyn elokuvissa. Ne peurat hyppi kauhean kevyen näköisesti. Hahmot oli ihan uskomattoman viattomia, enkä minä usko että sellainen menisi nykypäivänä edes läpi missään. Vaikka juoni ei ollut erityisen ihmeellinen (vai mitä sanotte: Bambi syntyy, kasvaa, sen äiti kuolee, se lisääntyy ja siitä tulee metsän kuningas? - sori, toivottavasti en spoilannut keneltäkään), se oli se tunnelma minkä takia se tarina on klassikko. Ja ehkä on joitakin muitakin tekijöitä, mutta kuvitelkaa ne maisemat ja eläimet, joku on oikeasti PIIRTÄNYT ne kaikki! Yksi seikka, mikä erottaa vanhat piirretyt uusista, on että kaikki äänitehosteet ja musiikki on peräisin sinfoniaorkesterista. Minä inhoan sitä, kun jossain Keisarin Uusissa Kuvioissa tulee joku poprock-biisi.
Suosittelen, että menette tuonne http://www.taidemuseo.fi/suomi/tennispalatsi/index.html ja sitten menette käymään siellä ennenkuin se näyttely poistuu. Kävin chekkaamassa sen jo aikaisemmin ja ostin hienon Lumikki-postikortinkin.
P.S. Voi vittu, sori että alotin blogin. Aihe ei ollutkaan yhtään hyvä. En kyllä enää poista tätä kun näin vaivaa niin että olkaa hyvättt.
P.S. Lempifonttini on ihan tosi Times New Roman. Vihaan sitä mikä Comic Sans sitä mitä tädit ja lapset käyttää.

Tervetuloa meidän muotipellejen joukkoon, rakas Ebbas! Seuraa sentään mun hyvää esimerkkiäni ja kirjota useammin kuin kerran kahdessa kuukaudessa, toisin kuin nuo eräät nimeltä mainitsemattomat. :)
VastaaPoistaKieltämättä comic sans on karmaisevan hirveä, mutta onneks niitä fontteja löytyy muitakin kuin mainitsemasi kaksi. :D